Poliittinen toiminta on usein yksitoikkoista puurtamista, rutiiniasioiden hoitamista. Sen vuoksi tarvitaan väliin ”hetkauksen paikkoja”, kuten Pentti Haanpää asian ilmaisi. Viimeisen viikon aikana on ollut parikin semmoista paikkaa.
Porvaripeli poikki – kampanja käväisi Joensuussa ja siihen liittyen käytiin hyvä keskustelu sosiaaliturvasta Kansalaistalolla. Voisiko sanoa, että yhteinen arvio oli: nykyinen porvaripeli pitää viheltää poikki. Se onnistuu vain työväen ja vasemmiston yhteisellä toiminnalla.
Toinen voimaannuttava kokemus tuli Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Siellä touhusin parina päivänä. Minulla oli nivaska Tiedonantaja-lehteä käsivarrellani ja jaoin sitä kiinnostuneille. Lehdessä oli laaja aineisto Helsingin Pääoma-seminaarista, esittelin sitä ja se kyllä kiinnosti. Varsinkin yhteiskuntatieteen opiskelijat veivät kilvan lehden käsistäni. Kulttuurin tutkijoita ja yhteiskuntamaantieteilijöitä Marx kiinnosti myös ja kirjallisuuden opiskelijoitakin löytyi, jotka halusivat tutustua hänen ajatuksiinsa.
Juuri kukaan ei ollut lukenut Marxia itseään, mutta oli niitäkin, jotka kuitenkin olivat käyttäneet hänen sitaattejaan gradussaan. Kiinnostus Marxiin oli aivan käsin kosketeltavaa, monet liittivät kiinnostuksensa pitkälliseen talouden kriisiin. Joensuussa käynnistynyt Pääoman lukupiiri herätti mielenkiintoa.
Yhteiskuntatieteen opiskelijoiden kanssa jo suunniteltiin Pääoma-seminaarin järjestämistä talven mittaan yliopistolle.
Oli opiskelija, jonka kotona kirjahyllyssä oli Pääoma. Löytyipä niitäkin, joille Tiedonantaja oli entuudestaan tuttu. Eräs oli tilannut lehden näytenumeron Lapuan lukiossa ollessaan ja luettuaan laittanut lehtitelineeseen koululla. Tasan kaksi tuntia se oli siinä säilynyt, ennen kuin rehtori oli poistanut sen.
Ensimmäisenä päivänä jaoin lehteä eri puolille kampusta. Toisena päivänä sain kuulla jonkun jo lukeneen sitä, joten taidanpa jatkossa muonittaa kampusta säännöllisesti Tiedonantajalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti