maanantai 7. lokakuuta 2013

Oppimisen ylistys

Kun pääministeri Katainen hyvin huolestuneena uudelleen ja uudelleen vakuuttaa meitä kestävyysvajeesta, vaikka se ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua, pitäisikin puhua kestävyysvaleesta. Tai kun Juhana Vartiainen toistelee mantraansa työvoiman tarjonnan lisäämisestä lääkkeenä työttömyyteen. Meidän ei pidä luulla, että vallanpitäjät ovat vahvoilla. Päinvastoin jatkuva propagandavyörytys kertoo päättäjien tukalasta asemasta. Ei ole mitään takeita, että  hallitus  pysyy kasassa ja onnistuu viemään markkinakuntahankkeen päätökseen, leikkaamaan kuntien valtionapuja ja heikentämään työttömyysturvaa. Sanalla sanoen murentamaan lisää hyvinvointivaltiota.

Jos pidämme päättäjiä tai kansalaisia vain tyhminä ja harjoitettua politiikkaa sen seurauksena, olemme hakoteillä. Vasta kun näemme, että joku hyötyy nykyisestä menosta, alamme tajuta mistä on kysymys.

Elinkeinoelämän Keskusliitto pitää omissa linjauksissaan hyvin tärkeänä, että saadaan kuntiin houkuttelevat markkina-alueet yksityiselle bisnekselle. Tämä onnistuu hävittämällä pienet kunnat ja luomalla jättikuntia vaikka pakolla. Tätä tehtävää hallitus yrittää toteuttaa jopa perustuslaista piittaamatta. Julkisia palveluja heikennetään tietoisesti leikkaamalla kuntien valtionapuja, että saataisiin kysyntää yksityisille toimijoille ja pakkoliitokset läpi.

Ei työvoiman tarjonnan lisääminen ja työttömien patistaminen orjatöihin kasvavan suurtyöttömyyden oloissa niin pöllöä ole kuin äkikseltään tuntuu. Sehän antaa työnantajille mahdollisuuden polkea palkka- ja työehtoja ja voitot sen kun kasvavat. Ne kun syntyvät siitä maksamattomasta työstä, niin kuin Marx meille opetti Palkkatyö ja pääoma-kirjasessaan.

Luokkanäkökulman omaksuminen antaa meille tavallisille pulliaisille oivan aseen politiikassa. Monet epäselvät ja mieltä askarruttavat asiat kirkastuvat ja meille selviää "kenen joukoissa seisomme".
Siispä etsikäämme kirja käteen ja ottakaamme todesta runoilijan sanat:
"Opi mies yömajassa.
 Opi mies vankilassa.
 Opi vaimo keittiössä.
 Opi kuusikymmenvuotias."
 Bertolt Brecht