"Seuraavien eduskuntavaalien odottelu ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan vaihtoehtojen esittämistä, laajaa ja todellista kansalaiskeskustelua ympäri maata, kaikissa 320 kunnassa. Olennaista on selvittää, millaisen kunnan asukkaat haluavat. Demokratiaan kuuluu, että keskustellaan avoimesti useista eri vaihtoehdoista. Ei se, että kulloinenkin hallitus esittää ainoan vaihtoehdon joka on pakko toteuttaa...
Kannattaa myös muistaa, että kuntien menoista noin 90 prosenttia on lakisääteisiä. Kokemusten mukaan palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin ei tuo säästöjä tai tehokkuutta. ..
Hallitus ei ole ottanut vaihtoehdokseen perustuslain mahdollistamaa demokraattisen maakuntahallinnon mallia. Useissa Euroopan maissa paikallishallinto on järjestetty kahden tai kolmen portaan mallilla. Niissä on peruskuntien hallinnon lisäksi laajempi aluekunta tai maakuntahallinto ja toisaalta kunnanosavaltuustoja tai muita lähidemokratian muotoja. Sekä peruskunnan että aluekunnan tai maakunnan päätöksentekoon valitaan vaaleilla edustajat..."
Nämä järkevät ajatukset löytyvät Sorretun iänj-blogista ja teemaan kannattaa palata uudelleen ja uudelleen. Niin falskit ovat kuntauudistuksen perusteet kuin tavoitteet ja toteutuskin.
Hallitus pakottaa kuntia liitoksiin leikkaamalla valtionapuja. Professori Kaarlo Tuori pitää tätä perustuslain vastaisena toimintana. Urpilainen esitteli naama vakavana uusia leikkauksia, jotka koskevat pahiten pienituloisiin ihmisiin. Heille julkiset lähipalvelut ovat kaikkein tärkeimmät.
"Jutta Urpilaisen puheet kovista ajoista ja julkisten menojen leikkaamisesta ainoana vaihtoehtona ovat suorastaan irvokkaita, kun valtiovarainministeriön budjettiesitys antaa samaan aikaan yrityksille yhteisöveron alennuksena 870 miljoonaa euroa. Tämä lahjoitus pääomapiireille aiotaan maksattaa muun muassa työttömillä ja köyhillä leikkaamalla työttömyysturvasta 92 miljoonaa ja toimeentulotuesta 13 miljoonaa. Myös kulutusverojen 400 miljoonan kiristys iskee pahimmin pienituloisiin.
Keväällä kehysriihessä sovitusti valtiovarainministeriö esittää kuntien valtionosuuksien leikkaamista noin 360 miljoonalla eurolla. Lisäksi budjettiesitys leikkaa koulujen valtionosuuksista, sote-kehittämishankkeista, kuntien yhdistämisavustuksista, peruskorjausrahoista, vanhuspalvelulain toimeenpanosta, ammattikorkeakouluilta ja kuntien sosiaalitoimesta yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien indeksitarkistukset ja eräiden veromenetysten korvaaminen kunnille eivät paranna nykytilannetta, korvaavat vain osan kustannusten noususta." Näin arvioi tilannetta Yrjö Hakanen blogissaan.
Ja jatkaa: "Hallituksella olisi ollut mahdollisuus tehdä toisenlaisia valintoja. Se olisi voinut hylätä leikkauspolitiikan, etenkin kun Suomen julkinen talous on kokonaisuutena ottaen ylijäämäinen.
Jos halutaan todella panostaa työllisyyteen, pitää luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi kuntien palveluihin ja valtion yritystoiminnalla ympäristöteknologian alalla. Näin voitaisiin luoda ekologisesti kestävämpää kasvua.
Oikeudenmukaisuutta voidaan edistää rajoittamalla yritysten verohelpotukset vain pienyrittäjiin ja lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa. Oikeudenmukaisuutta voi edistää myös lisäämällä kunnallisten palvelujen rahoitusta, hylkäämällä lähipalveluja heikentävän suurkuntahankkeen ja karsimalla erilaisia tukia yksityiselle terveys- ja hoivabisnekselle."
Suomen valtiolla on bruttovelkaa 53 prosenttia ja nettovelkaa -50 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen valtiolla on siis saatavia noin bruttokansantuotteen verran enemmän kuin sillä on maksettavaa velkaa, kertoo Taloussanomat. Siis mitään välitöntä tarvetta paniikkiin ei ole.
Leikkaaminen perustuu EU:n vaatimaan "rakennesopeutukseen" ja se vain pahentaa talouden tilaa ja vähentää valtion verotuloja lisää ja kasvattaa velkaa ja taas on leikattava. Tarvitaan politiikan täyskäännös. Se ei tule itsestään, sen puolesta on toimittava itsekukin kykyjensä mukaan. Kyseessä on koko Euroopan laajuisen kamppailun rakentaminen ja siinä voimme ja pitää olla mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti