maanantai 20. toukokuuta 2013

Rankempaa kuin eukon kanto

Itella on julkaissut "Hullut suomalaiset"-nimikkeellä postimerkkien pienoissarjan. Kuuden merkin aiheena ovat Eukon kanto, Saappaan heitto, Ilmakitaran soitto, Ukon kärräys, Kusiaispesässä istuminen ja Suopotkupallo.

Tulin oikein hyvälle tuulelle lukiessani tätä aihetta käsittelevän kolumnin Tiedonantajasta. On aivan varmaa, ettei näin hullua porukkaa pystytä loputtomiin kyykyttämään. Vaikka kuinka Kataiset ja kumppanit vakuuttaisivat, että vastakkainasettelun aika on ohi.

Ei ole epäilystäkään mitä tapahtuu, kun asioiden oikea laita alkaa selvitä meille koko karmeudessaan. Kun huomaamme, ettei kysymys ole taloustilanteen vaatimista ratkaisuista, vaan yksinkertaisesti politiikasta. Kun tajuamme miten meitä on vedätetty "säästöpolitiikalla" ja viety asiat entistä kurjempaan jamaan. Mitään todellista parannusta ei ole näköpiirissäkään ja päättäjien lupauksilta on pohja jo pudonnut pois. Siinä vaiheessa alamme varmasti haastaa riitaa päättäjien kanssa.

Tulemme löytämään kyllä keinot miten kärräämme ukot ja akat kabineteista ulos ja heitämme heidät sivuun kuin vanhan saappaan. Meillä on kärsivällisyyttä istua, vaikka kusiaispesässä, jos niikseen tulee. Mutta kun se loppuu, niin edessä on päättäjille rankempi peli kuin suopotkupallo tai umpihankihiihto. Ehkäpä päättäjä joutuu luopumaan virka-auton pehmeistä penkeistä ja heittämään takakäteen virkakännykkänsäkin. Silloin voi nousta otsalle hiki kuin löylynheittokilpailussa. Edessä on siirtyminen vilttiketjuun ja pelkän ilmakitaran soittoon.

Tietenkään tämä ei tapahdu itsestään. Sehän on rankempi urakka kuin eukonkanto. Mutta kun meiltä löytyy riittävästi yksituumaisuutta, niin kyllä se mahdollista on.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Ajatuksia hautomosta

"Jos Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva puhuu päättäjille ja poliitikoille, Libera sanoo suuntaavansa sanomansa kansalaisille ja erityisesti nuorille. Se haluaa toimia keskustelun käynnistäjänä.
"Suomi on yhden totuuden maa. Liian monesta asiasta vaietaan", Lepomäki perustelee.
Vuonna 2011 perustettu ajatushautomo poikkeaa perinteisistä puolueiden yhteydessä toimivista ajatuspajoista ja toimii yksityisin lahjoitusvaroin."

Tähän tapaan selvittelee tavoitteitaan Hesarissa uuden ajatushautomon tutkimusjohtaja Elina Lepomäki aatetoverinsa Katja Boxbergin haastattelussa. Hän pelottelee perusteettomasti myös julkisen sektorin kasvulla. Loppukaneettina haastattelussa on Lepomäen väite kokoomusvetoisen hallituksen liian vasemmistolaisesta politiikasta.
Kokoomusnuorethan ovat heitelleet näitä ääriliberaalien ajatuksia kehiin viime aikoina, kuten vaatimus lapsilisien ja opintotukien poistamisesta.

Näihin heittoihin ja Lepomäen pohdintoihin voisi suhtautua vitsinä. Mutta tuon Libera pajan hallitus koostuu aika mielenkiintoisista ja vakavasti otettavista persoonista:
pj, Vallila Interior Oy:n hallituksen pj Anne Berner
KTT Anne Brunila
prof. Saku Mantere
KTT Björn Wahlroos
vuorineuvos, DI Gustav von Hertzen, pajan perustaja.

- Elina Lepomäen varallisuus on näiltä osin peräisin hänen työnantajansa kunniattomasta toiminnasta. Kun Royal Bank of Scotland ajautui konkurssitilaan julkisen valvonnan ja sääntelyn
purkamisen mahdollistaman keinottelun totaalivapauden oloissa, Lepomäki vaatii nyt Suomessa julkisen sektorin alasajoa unohtaen, että se johti hänen pankissaan täystuhoon, kirjoittaa Esko Seppänen blogissaan.



Brunila häärii valtioenemmistöisen Fortumin mannekiinina ja Wahlroos kääri sievoisen omaisuuden valtion tuella vuonna 2000 pankkien suomalaisen teurastuksen ja omaisuuden uusjaon aikaan. Molemmat istuvat Aalto-yliopiston hallituksessa. Muutkin Libera pajan hallituksessa ovat sen verran raskasta sarjaa, että heidän pyrkimyksiinsä pitää suhtautua vakavasti. Lepomäen mukaan erityisesti nuoria aiotaan valistaa julkisen talouden ja vasemmistolaisuuden vaaroista.

- Pajassa häärii varakansanedustaja Elina Lepomäen lisäksi muun muassa kaupungivaltuutettu Wille Rydman. Sekä Wille että Ellu ovat vanhoja tuttuja kokoomuksen oikeistosiivestä. Heille yltiöliberaalin ajattelun ohella on ominaista niinkin alhaiset aatokset kuin Jussi Halla-ahoa peesaileva maahanmuuttopolitiikka.
Harva uusi aatteelinen toimija kykenee hankkimaan kestävän perusrahoituksen välittömästi käynnistyessään, mutta Liberalle se ei ollut ongelma. Libera on suurrahoittajien suosiossa eikä se siksi ole avoin. Massia tulee muun muassa Liberan hallituksessa istuvan Björn Wahlroosin säätiöltä, kirjoittaa Revalvaatio-lehti.

Ei tässä muuta vaihtoehtoa jääne, kuin alkaa vääntää kättä yltiöliberaalien kanssa. Pitää osoittaa heidän ajattelunsa vastakkaisuus vasemmistolaisuuden kanssa. Pitää meidän tietysti pystyä perustelemaan, miksi vasemmistolaisuus on tulevaisuutta ja Liberan opit menneisyyttä. Siihen tarvitaan kaikkia vasemmistolaisia, ei pelikenttää kannata jättää eliitin juoksupojille ja tytöille.

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Demokratiaa ja lähipalveluja



Ylen uutisten mukaan hallituksen sote-hankkeessa asettama työryhmä on esityksessään mukautunut lähinnä kokoomuksen kannalle. Laitanpa tähän aiheesta kuukauden vanhan mielipidekirjoitukseni, joka julkaistiin paikallisessa maakuntalehdessä. Siinä kyllä rohkeasti varastin tietävämpien tekstiä.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee (kok) on perustellut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun keskittämistä sillä, että näin saadaan leveämmät hartiat vastaamaan palvelujen rahoituksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä palvelujen keskittämistä ja lähipalvelujen karsimista. Kun sote-hankkeen lähtökohta on, ettei palveluihin tule lisää rahaa vaan kuntien valtionosuuksia päinvastoin leikataan.
Eniten palvelujen keskittämisestä hyötyvät yksityiset hoito- ja hoiva-alojen yritykset. Niille avautuu lisää markkinoita, kun kuntien palvelut heikentyvät ja kun julkisia palveluja kilpailutetaan suuremmissa yksiköissä, ilman suoraa demokraattista ohjausta.

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen on välttämätöntä. Se vaatii yhtä välttämättä lisää rahoitusta, ja sitä löytyy esimerkiksi lopettamalla pääomatulojen verovapaus kunnallisverotuksessa, lisäämällä kuntien valtionosuuksia ja luopumalla hallituksen valmistelemasta yhteisöverojen alentamisesta.

Monissa muissa maissa julkinen erikoissairaanhoito on valtion rahoittamaa ja organisoitu lääni/maakuntatasolla. Tähän suuntaan kannattaisi siirtyä meilläkin ja tunnustaa, että kuntien ja valtion väliin tarvitaan vaaleilla valittava maakuntahallinto ja että valtion tulee vastata erikoissairaanhoidon rahoituksesta.

On panostettava ennen muuta peruspalvelujen parantamiseen, se tuo lisää myös työpaikkoja.Palvelut on järjestettävä pääsääntöisesti kuntien itse tuottamina lähipalveluina. Samalla on kehitettävä lähidemokratiaa ja luotava demokraattinen maakuntahallinto. Silloin ei tarvita mitään suurkuntahanketta.

Kun toimitaan näin, ei tarvita mitään demokratiaa kaventavia "hallintohimmeleitä" ja  metropolihankkeita Pohjois-Karjalassakaan. Kaiken toiminnan keskittäminen Joensuuhun vain näivettäisi muuta maakuntaa.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vappuna 2013

Hyvät toverit

Vappu on työväen kansainvälinen juhlapäivä. Tänäkin vappuna osoitetaan mieltä eri puolilla Eurooppaa leikkauspolitiikkaa vastaan. Kansalaisjärjestöt, ammattiliitot ja vasemmistolaiset puolueet kutsuvat ihmisiä toimimaan toisenlaisen Euroopan ja maailman puolesta.

EU:ssa harjoitettu talouskuripolitiikka on suistamassa koko maanosan syvään, pysyvään lamaan. Köyhyys, työttömyys, turvattomuus ja eriarvoisuus ovat kasvaneet harjoitetun politiikan seurauksena. Punainen Risti on julistanut Euroopan kriisialueeksi.

Suomalainen Olli Rehn häärii päällepäsmärinä, vaatien lisää leikkauksia julkisiin menoihin tiukan budjettikurin nimissä. Myös julkisen velkaantumisen peikko nostetaan esiin ja vaaditaan taas lisää leikkauksia. Näyttää, että leikkauspolitiikka on luonut itseään ruokkivan kierteen, jolla uudet leikkaukset voidaan oikeuttaa. Seurauksena on ollut talouden taantuminen koko EU-alueella, Suomenkin teollisuustuotanto on kääntynyt laskuun.

Tämä politiikkaa Euroopassa on oikeutettu Harvardin yliopiston professoreiden Reinhartin ja Rogoffin tutkimustuloksilla. Nyt heidän teoriansa on osoitettu kestämättömäksi. Kaksi viikkoa sitten julkistettiin amerikkalaisen opiskelijan tutkimus, joka osoitti professoreiden tutkimuksen vääristellyksi.
Ensinnäkin heidän tutkimusetiikkansa ja tutkimusaineiston käsittelynsä on ollut tarkoitushakuista. Toisekseen heidän käsityksensä julkisesta velasta ei vastaa modernien rahatalousjärjestelmien todellisuutta. Sen johdosta he eivät kykene määrittämään yksiselitteisesti, mitä tarkoittavat julkisella velalla. Jää kyseenalaiseksi, ymmärtävätkö he edes mitä raha on. Leikkauslinjalla ei ole poliittista, tieteellistä eikä moraalista perustelua, kirjoittavat toimittajat Antti Ronkainen ja Joel Kaltila verkkolehti Revalvaatiossa.

Olli Rehn ja muut valtaeliitin edustajat ovat perustelleet talouskuripolitiikkaa juuri näiden Harvardin professoreiden tutkimuksella julkisen velkaantumisen tuhoisasta vaikutuksesta talouskasvuun. Sieltä tulee myös kestävyysvajeella pelottelu.

Revalvaatio -lehdessä esitellään myöskin Mitterandin hallituksen korkean virkamiehen kertomus, kuinka syntyi  talouskuripolitiikan toinen perälauta, vaatimus korkeintaan kolmen prosentin budjettialijäämästä.

“Keksimme kolmen prosentin tavoitteen alle tunnissa. Laskelmat tehtiin kirjekuoren kääntöpuolelle ilman minkäänlaista teoreettista puntarointia... Tarvitsimme vain helpon säännön, kolme prosenttia? Kolmonen on hyvä, historian karkaisema numero, ja lisäksi se muistuttaa pyhän kolmiyhteyden opista.”
Tämä kolmen prosentin budjettialijäämän sääntö on ollut lähes jumalan sanaa.

”Olemme kriisissä, koska kaikki eivät ole noudattaneet sääntöjä. Uusilla säännöillä olemme korjanneet virheitä ja heikkouksia, siksi on tärkeää, että sitoudumme uusiin sääntöihin.”

Tältä pääministeri Jyrki Kataisen vaatimukselta on nyt pudonnut pohja pois.  Samoin on pudonnut pohja hallitusohjelmaan kirjatulta perälaudalta yhden prosentin alijäämätavoitteesta valtion budjetissa ja velkaantumiskehityksen lopettamisesta. Niillä säännöillä oikeutettiin kehysriihen lisäleikkaukset.
On päivän selvää, ettei näin voida jatkaa. Mikäli tahtoa vakavaan kriisitoimien linjatarkistukseen ei ala löytyä, Euroopasta on pian jäljellä vain muutama pulska koronkiskuri ja kasa savuavia raunioita. Vasemmistolle se on itsemurhapolitiikkaa.

On sanottava olemme erehtyneet, kun politiikan tärkeimmät perusteet ovat osoittautuneet huuhaaksi. Politiikan suuntaa pitää kääntää 180 astetta. Pitää luopua EU:n talouskuripolitiikasta. Laman voittamiseksi on aloitettava elvytys talouskurin sijaan.

Tarvitaan julkisia investointeja asuntojen rakentamiseen, homekoulujen ja sairaaloiden korjaamiseen, raideliikenteen investointeihin, biokaasuun ja muuhun vihreään teknologiaan meidän vapauttamiseksi öljyriippuvuudesta.

Köyhyyden vähentämiseksi perusturva on korotettava 1000 euroon kuukaudessa kaikille, jotka eivät saa työstä tai muuten riittävää toimeentuloa. Verotettavan tulon alaraja on nostettava 1100 euroon kuukaudessa ja säädettävä 1500 euron minimipalkkalaki.

Suomalainen leikkauspolitiikka on ilmennyt erityisesti kuntien valtionapujen leikkauksina. 90-luvun lamasta lähtien niitä on leikattu vuositasolla viisi miljardia euroa. Nykyinen hallitus on leikannut lisää yli miljardilla vuosittain. Leikkaukset on peruttava.

Kuntien valtionapujen korottamiselle ei ole mitään muuta estettä kuin poliittisen tahdon puute. Perusterveydenhoitoonkin pääsy voidaan turvata kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti, jos tahtoa on. Erikoissairaanhoito pitää siirtää kokonaan vaaleilla valittavan maakuntahallinnon hoidettavaksi ja valtion maksettavaksi, kuten monissa maissa jo on.

Kun terveydenhoidon rahoituskriisi ratkaistaan, ei tarvita mitään "jättikunta"uudistusta ja demokratia voi paljon paremmin.

Yritykset jakavat Suomessa tänäkin keväänä keskellä lamaa kymmenen miljardin osingot. Oikeudenmukaisuuden takia niistä on leikattava verotuksella yhteiskunnan käyttöön tuntuva siivu. Harmaa talous ja veroparatiisit on laitettava verolle ja pääomatuloista on alettava periä kuntaveroa. Yhteisöveron alentaminen on peruttava.

Onko sitten mahdollista kääntää politiikan suuntaa 180 astetta? Se vaatii vasemmiston puolueilta linjan tarkistusta. Sen vauhdittamiseksi on käynnissä Euroopan laajuinen liikehdintä, joka jatkuu vapun jälkeenkin.

- Kesäkuun alussa kokoontuu Ateenan Huippukokoukseen yli 150 organisaatiota eri puolilta Eurooppaa – muun muassa ammattiliittoja, sosiaalisia liikkeitä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia toimijoita.  Ne esittelevät yhteisen ohjelman taistelussa demokraattisen ja sosiaalisen Euroopan puolesta.
- Britanniassa yli 1500 edustajaa on ilmoittautunut Vastarinnan koalition  kesäkuussa  Lontoossa järjestämään Kansankokoukseen.
Kansalaisjärjestöjä ja ay-liikettä yhdistävän kokouksen osallistujamäärä on lyhyessä ajassa nelinkertaistunut, ja sille ovat antaneet tukensa useat tärkeät saarivaltion ammattiliitot.
- Satatuhatta ihmistä osoitti mieltään maaliskuussa Irlannissa leikkauspolitiikkaa vastaan. Kamppailu jatkuu Välimeren maissa ja laajenee Itä-Eurooppaan.

Koko mantereen laajuinen liike tulee pakottamaan oikeiston perääntymään ja luopumaan teoreettisesti, poliittisesti ja moraalisesti väärästä politiikasta. Yhteisellä toiminnalla se on mahdollista.
Kun kaikkien maiden työtätekevät liittyvät yhteen!