Vaalien jälkeen

Vaalit eivät ratkaisseet mitään. Hallituspuolueet menestyivät pienestä tappiostaan huolimatta hyvin. Harjoitettu leikkauspolitiikka ei vielä kolahtanut kunnolla. Voimme odottaa, että uusliberalistinen leikkaaminen, kilpailuttaminen ja yksityistäminen jatkuu kuten ennenkin, onhan hallitus sitoutunut EU:n talouskurisopimukseen. Se tarkoittaa julkisten menojen leikkaamista, kuntien omaisuuden, meidän yhteisen omaisuuden, ja palvelujen yksityistämistä. Se tarkoittaa sosiaaliturvan heikentämistä, palkkojen ja työehtojen polkemista, kuten nyt tapahtuu Kreikassa ja muissa Välimeren maissa kriisin varjolla. Sanalla sanoen sosiaalivaltion tuhoamista. Tilalle on jo hyvää vauhtia tulossa kilpailuvaltio. Pelkäänpä, ettei perussuomalaisista ole siinä vastusta vaalivoitosta huolimatta.

Poliittisessa kentässä tapahtui edelleen siirtymistä oikealle. Tyytymättömyys leikkauspolitiikkaa kohtaan ilmeni myös passiivisuutena, äänestysprosentti jäi ennätyksellisen alas. Pitää mennä kuuluisalle 30 -luvulle, että päästään samoihin lukemiin. Kaikuja sieltä on myös Halla -Ahon nousu lähes ääniharavaksi, sekään ei lupaa mitään hyvää.

Juuan tulos seurailee pitkälti valtakunnallista linjaa, hallituspuolueet menettivät ja perussuomalaiset nousivat. Pelkään pahoin, ettei yksityistämiselle saada sulkua. Juuan itsenäisyyden kannalta tulos antaa pieniä toiveita, mutta "hallitus on vankka..." ja tulee ajamaan niin jättikuntahanketta kuin sote -uudistustakin voimalla eteenpäin nyt vaalien jälkeen.

Valtakunnallisesti kommunistit huutavan äänenä korvessa jäivät mediamyllytyksen jalkoihin. Tietenkin pienen puolueen uskottavuusongelma pahensi vielä tilannetta. Tekoja lähipalvelujen puolesta oli vain muutamissa kaupungeissa, sielläkään ei edetty, ainoastaan säilytettiin sillanpääasemat.

Suomen politiikkaa huutaa punavihreää uusliberalismin vastaista liittoutumaa, joka pystyisi haastamaan oikeistolaisen politiikan ja toteuttamaan ihmisten toiveet. Ilman sitä nykyinen meno jatkuu ja jatkuu.

Valtion avut ratkaisevat lähipalvelut

Tänään Joensuun torilla tuli mieleeni, että kyllä on nyt vaalien alla innokkaita lähipalvelujen puolustajia. Meillä ei siis ole hätäpäivääkään, vai mitenkä asia on. Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan laskelmien mukaan kunnat menettävät tuloja Kataisen hallituksen leikkausten seurauksena 4,5 miljardia euroa kuluvalla vaalikaudella. Sen seurauksena talousahdinko syvenee kunnissa ja lähipalvelut joutuvat liipasimelle.

Bruttokansantulo on kasvanut Suomessa tällä vuosituhannella yli 50 miljardia euroa. Julkista varallisuutta on ainakin yhtä paljon kuin velkaakin. Siis leikkausten ajaminen on oikeistolainen, ideologinen valinta.Se on uusliberalistista politiikkaa.

Sen vuoksi kuntavaaleilla on poikkeuksellisen suuri yleispoliittinen merkitys. Jatketaanko leikkauspolitiikkaa ja köyhien kyykyttämistä edelleen.

SKP vaatii valtionapujen korotusta kunnille. SKP vaatii pääomatuloja kuntaverolle, se tietäisi 1,5 miljardia euroa vuosittain kunnille lisää rahaa.

Valtionavut ovat aivan ratkaisevat siinä pystytäänkö lähipalvelut hoitamaan kunnissa. On suurta huijausta valtapuolueiden taholta sivuuttaa tämä kysymys lähes kokonaan. Suomen runsaasta 250 kunnasta vain ehkä kymmenkunta pärjäisi omillaan. Eikä tilanne helpotu mitenkään vaikka näitä köyhiä latjataan yhteen jättikunniksi miten monta tahansa.

Kamppailu politiikan suunnasta jatkuu vaalien jälkeenkin, niin Suomessa kuin koko Euroopassa. SKP on mukana siinä kamppailussa voimiensa mukaan. Tervetuloa muutkin yhteiseen uusliberalismin vastaiseen taisteluun. Vain sitä kautta avautuu mahdollisuus parempaan, ihmisarvoiseen yhteiskuntaan, 2000 -luvun sosialismiin.

Sote -vääntö - tositeeveetä vai pelkkää teatteria?

-->
En malta olla lainaamatta blogiini suoraan ja kokonaan Hakasen tiedotetta tältä päivältä. Minulla ei ole siihen mitään lisättävää.

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen
25.10.2012 Helsingissä

 Hallitusvasemmisto putosi itse kaivamaansa sote-kuoppaan


Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd) vetämä sosiaali- ja terveyspalvelujen sote-uudistuksen valmistelu venyy yli vaalien. Pääsyy on se, että hallitusvasemmisto ei uskaltanut sopia vaalien alla ratkaisuista, jotka heikentäisivät lähipalveluja ja laajentaisivat yksityistämistä.

SDP:n ja Vasemmistoliiton hallitusryhmät putosivat kuoppaan, jonka ne itse kaivoivat hyväksyessään kesäkuussa ministeriryhmässä sote-uudistuksen valmistelun linjaukset. Noiden linjausten mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy noin 30 sote-alueelle ja erikoissairaanhoidon vastuu pääosin kunnille. Samalla on tarkoitus lopettaa sairaanhoitopiirit.

Palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin, lähipalvelujen karsiminen ja sairaanhoitopiirien lopettaminen loisivat lisää markkinoita yksityisille palveluille. On selvää, että etenkin sairaanhoitopiirien lopettaminen kiinnostaa isoja terveysalan yrityksiä ja kansainvälisiä sijoitusyhtiöitä, jotka voisivat hankkia käsiinsä valmiita sairaaloita ympäri maata.

Sanat ja teot?

Voi vain ihmetellä, miksi SDP:n ja VAS:n ministerit hyväksyivät kesäkuussa linjaukset, joita he nyt vaalien alla sanovat vastustavansa.

Samanlainen sanojen ja tekojen ristiriita liittyy kysymykseen ns. palvelualoitteesta. Kokoomuksen ajama palvelualoite antaa yksityisille yrityksille oikeuden vaatia kuntaa kilpailuttamaan palvelut, jos yritys katsoo voivansa toteuttaa ne paremmin.

Etenkin VAS:n puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on vaalikeskusteluissa vastustanut palvelualoitetta. Kuitenkin hän oli itse mukana hyväksymässä Helsingin kaupungin tämän vuoden budjettiin palvelualoitteen selvittämisen ja kokeilemisen. Tätä kokoomuksen johdolla valmistelua budjettilinjausta vastusti vuosi sitten kaupunginvaltuustossa vain SKP:n ja Helsinki-listojen edustaja.

Kuntien palveluihin lisättävä rahaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma on peruspalvelujen määrärahojen ja henkilöstön riittämättömyys. Tätä ongelmaa Jyrki Kataisen (kok) hallitus on vain pahentanut tämän vuoden budjetilla ja ensi vuoden budjettiesityksellä, jotka leikkaavat kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia yhteensä yli miljardilla eurolla vuodessa.

Hallitus lupasi vielä alkusyksystä, että se kertoo kuntarakenteen ja sote-uudistuksen linjat ennen vaaleja. Nyt vaalit käydään ilman, että äänestäjille kerrotaan hallituspuolueiden konkreettisia linjauksia kuntapolitiikan suurimmissa ratkaisuissa.

Kuntauudistuksen ja sote-hankkeen jumiutuminen ei johdu vain uudistusten laajuudesta. Kyse on ensinnäkin siitä, että äänestäjistä suurin osa ei hyväksy lähipalvelujen ja kuntien rajua karsimista. Toiseksi valmistelut ovat ajaneet kiville siksi, että uudistuksen keskeiset lähtökohdat ovat kuntien osalta epärealistiset ja käytännössä lähinnä palvelujen yksityistämistä tukevia, kuten me SKP:ssä varoitimme heti hallituksen julkistettua ohjelmansa. Esitimme vaihtoehtona toisenlaista kuntakarttaa – demokraattisten hyvinvointikuntien rakentamista. Tämä vaihtoehto on nyt entistä ajankohtaisempi.

Vaalitentissä

Tulipa käytyä tiistaina koulun vaalitentissä Juuassa. Jälkeen päin tuntui, että olin melkoinen kökkötraktori. Olin ajatellut vähän etukäteen, että yritän puhua laajemminkin nykyisestä kapitalismin kriisistä ja kuinka siitä pitää pyrkiä eteenpäin.

Mutta olin tapani mukaan valmistautunut huonosti, joten oli se semmoista tapailua. Vain hiukan onnistuin revittämään siihen mallin, kuin meininki oli. Etupenkissä oli muutamia yläasteen poikia, joihin onnistuin saamaan kontaktin keskustelun aikana. Tilaisuuden jälkeen pojat tulivat ottamaan minulta Kom.nuorten lehteä, jota jaoin. Onpa mielenkiintoista nähdä tuliko yhtään ääntä koulun vaalissa.

Tällä kertaa olivat jopa ala -koulun alimmat luokat mukana vaalissa. Heille meillä oli ensin erikseen tentti. Siinä tentissä kyllä huomasin puhuvani nimenomaan opettajille, niin vaikeana ja haastavana koin pienille lapsille puhua politiikkaa. Enkä ole ollenkaan vakuuttunut, että se on mitenkään viisasta. Lapsuus on leikin aikaa ja politiikka on kaikkea muuta kuin leikkiä.

Ehkä tärkeämpää olisi taata lapsille kuulluksi tuleminen koulussakin. Sillä tavoin pystyisimme kasvattamaan aktiivisia ihmisiä, jotka ottaisivat selvää asioista ja olisivat valmiit toimimaan maailman muuttamiseksi. Ylä -koulussa ja lukiossa pitäisi olla sitten jo toimiva kouludemokratia, jossa kouluneuvostolla olisi todellista päätösvaltaa koulun asioissa.

Tietenkin koulun historia- ja yhteiskuntaopetuksella on myös merkitystä nuorten yhteiskunnallisen ja poliittisen aktiivisuuden kasvulle. Valtaeliitille tilanne on haastava. Tuotannossa tarvitaan tänään aktiivisia ja oma -aloitteisia ihmisiä tahkoamaan voittoa sijoittajille entistä enemmän, kun mikään ei riitä. Toisaalta semmoiset ihmiset saattavat olla hankalia, jotka eivät tyydy olemaan pelkästään politiikan kohteina, vaan haluavat olla myös politiikan tekijöitä. Sen vuoksi yhteiskuntaopetus pyritään rajaamaan mahdollisimman suppeaksi ja politiikka vain vaaleihin osallistumiseksi.

Olen kyllä ollut huomaavinani ihmisten kasvavaa halua tarttua itse lähellä oleviin asioihin niiden korjaamiseksi. Se voi ilmaista tyytymättömyyttä yli kaksikymmentä vuotta Suomessakin harjoitettua uusliberalistista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa kohtaan. Päävastuunhan siitä kantaa Suomessa kokoomuspuolue.

Ihmisten kasvava tyytymättömyys voidaan kanavoida poliittiseksi muutosliikkeeksi luomalla punavihreä uusliberalismin vastainen liittoutuma Suomeen. Sen eteen SKP ponnistelee vähäisillä voimillaan.

Uusi Koukkuniemi? - kilpailuttamisen ja yksityistämisen hedelmiä

"Hoitotyön lisäksi ruokailun järjestäminen, pöydän kattaminen, tiskaaminen ja pyykkihuolto ovat hoitajien vastuulla. Laitoshoitajia ei ole.
Johtoportaan laskelmien ja kaavioiden mukaan hoitohenkilökunnan määrä on riittävä, mutta todellisuus on eri. Emme pysty vastaamaan asiakkaidemme perustarpeista.
Esimerkkinä muutama ryhmäkotimme asukas oli asunut Wäinämöisessä 16 päivää, ennenkuin pääsi ensimmäisen kerran suihkuun. Aamutoimet venyvät puoleen päivään. Pahimmillaan asukkaat ovat saaneet aamulääkkeet lounaan yhteydessä, eli aamukahdeksalta tulevaa aamupuuroa ei ole ehditty tarjoilla ollenkaan.
Vuodeasukkaat ovat saaneet painehaavaumia, vielä kävelevien asukkaiden liikunkyky on jatkuvan istumisen vuoksi heikentynyt....
Oleme pahoillamme asiakkaidemme ihmisarvoa loukkaavasta kohtelusta. Olemme neuvottomia."
Näin kirjoittavat Hoivakoti Wäinämöisen hoitajat Valkeakosken Sanomien yleisön osastossa.
Wäinämöisen omistaa Mediverkko Oy, joka on laajentanut toimintaansa viime vuosina voimakkaasti vanhuspalvelujen lisäksi myös lasten- ja nuortenkoteihin eri puolilla Suomea. Yritys on tuottanut sijoitetulle pääomalle ravakat voitot.

Kirjoitus on ymmärrettävästi aiheuttanut Valkeakoskella melkoisen hälyn. Päättäjät ovat ponnekkaina vaatimassa korjausta tilanteeseen. Lehtitietojen mukaan hoivakoti on kuitenkin toiminut paikkakunnalla jo kaksi vuotta ja huomatuksiakin on annettu. Hoivakodin johto on vakuuttanut asioiden olevan kunnossa. Millainen jäävuoren huippu mahtaa olla kyseessä koko maata ajatellen.

Kaikki muistavat edellisten vaalien aikaan kohinan Koukkuniemen vanhainkodin ympärillä. Sosiaaliministeri jopa asetti professori Sirkka -Liisa Kivelän selvittämään. mitä vanhusten hoidossa pitäisi tehdä. Kivelä suoritti työnsä parissa kuukaudessa ja luovutti raportin ministerille.
Runsas vuosi myöhemmin satuin kuulemaan Kivelän radiohaastattelun. Toimittajan kysymykseen miten raportin suositusten on käynyt, Kivelä vastasi, että mitään ei ole tehty.
Nyt tässä vaalien alla oli näytösluontoinen kädenvääntö hoitajamitoituksesta vanhuspalvelulakiin. Sen kokoomus voitti helposti. Asia oli nimittäin sovittu jo hallitusneuvotteluissa viime vuoden keväällä: ei mitään parannusta, pitää leikata, kun on niin mahdoton kestävyysvaje valtion kukkarossa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ainakin on selvää, että kilpailuttaminen ja yksityistäminen pitää lopettaa. Lakiin pitää saada riittävät miniminormit hoitajien määrään, niin laitoksissa kuin avohoidossa. Kunnille tulevia valtionapuja pitää korottaa, että tehtävät voidaan hoitaa, eikä leikata kuten nyt Kataisen hallitus tekee. Rahat saadaan laittamalla rikkaat verolle, että hekin osallistuvat yhteisiin talkoisiin.

Näistä on lähdettävä, mutta tarvitaan koko nykyisen kilpailua ja eriarvoisuutta ylläpitävän ajattelutavan muutosta. Tarvitaan uusliberalistisen kilpailuyhteiskunnan, jossa kaikki mitataan vain rahassa, muuttamista. Sen saavuttamiseksi tarvitaan laaja punavihreä liittoutuma toisenlaisen maailman puolesta.

Vallankumouksellista toimintaa

Tänään seurailin Joensuun torilla kuntavaalitouhua. Hyvässä syyssäässä oli yllättävänkin paljon ihmisiä koolla. On hieno asia, että ihmiset ovat kuitenkin kiinnostuneita politiikasta kaikkien petettyjen lupausten jälkeenkin.
Ihmiset ovat kiinnostuneita politiikasta omien, mutta samalla yhteisten asioiden hoitamisena. Kuten ystäväni Pia Valkonen kirjoitti blogissaan pari päivää sitten.

 Viime syksynä Wall Streetiltä heitettiin maailmalle tunnus " me olemme 99 prosenttia". Oliko siinä takana semmoinen ajatus, että meidän suuren enemmistön pitäisi päästä päättämään yhteisistä asioista finanssieliitin sijaan.

Siltä kantilta katsoen politiikka yhteisten asioiden hoitamisena, ei näytäkään enää hassummmalta. Meidän yhteinen koulumme, meidän yhteinen terveyskeskuksemme, meidän yhteinen vanhusten hoivakoti jne.
Ja kun päästään tänne asti, niin voidaan kysyä, että mitä pirua ne liikemiehet häärää niiden yhteisten palvelujen kimpussa.
Tai että miksi yhteiset työn tulokset hyödyttävät vain pientä eliittiä. Sitä yhtä prosenttia, tai jopa yhtä promillea meistä kaikista.
Toisin sanoen mikä estää meitä ottamasta haltuumme oikeiston retoriikkaa ja käyttämästä sitä oman asiamme ajamiseen. Se voisi tuottaa jopa joillekuille ahaaelämyksen.
Yhtenä päivänä olemmekin sitten valmiit ensin kaventamaan rahaeliitin valtaa yhteiskunnassa ja sitten poistamaan sen. Siirtymään 2000 -luvun sosialismiin.

Aktiivinen kamppailu kunnallisten lähipalvelujen puolesta onkin siten mitä vallankumouksellisinta toimintaa tässä ja nyt.

Lähipalvelujen puolustajat ja leikkaajat

-->

Kyllä on nyt vaalien alla innokkaita lähipalvelujen puolustajia. Äänestäjillä on suorastaan runsauden pula valintoja tehdessään. Meillä ei siis ole hätäpäivääkään, verrattuna esimerkiksi EU:n kriisimaiden asukkaisiin. Vai mitenkä asia on?

Suomessa EU:n talouskurisopimusta toteutetaan kuntien valtionapuja leikkaamalla. Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan laskelmien mukaan kunnat menettävät tuloja hallituksen leikkausten seurauksena 4,5 miljardia euroa kuluvalla vaalikaudella. Talousahdinko syvenee kunnissa ja lähipalvelut joutuvat liipasimelle, sillä kunnathan niiden järjestämisestä vastaavat.. Törkeästi Kataisen kuuden puolueen hallitus pistää kunnanvaltuutetut leikkaamaan lähipalveluja, tai korottamaan kuntaveroa ja maksuja. Ne iskevät kovimmin pienituloisiin asukkaisiin.

Suomessa on koettu voimakas talouskasvun kausi. Bruttokansantulo on kasvanut tällä vuosituhannella yli 50 miljardia euroa. Se on jo yli 180 miljardia. Julkista varallisuutta on ainakin yhtä paljon kuin velkaakin. Siis leikkausten ajaminen on oikeistolainen, ideologinen valinta.

Siinä tarkoituksessa Suomenkin hallituksen ministerit kiertävät Euroopassa vaatimassa leikkauksia kriisimaihin. Turvaverkot revitään siellä rikki ja ihmiset suistuvat syvään köyhyyteen ja toivottomuuteen. Kreikassa itsemurhat ovat kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa ja nuoret muuttavat maasta pois.

Kreikka on koekaniini koko EU:n mitassa tapahtuvalle sosiaalivaltion alasajolle ja työehtojen polkemiselle. Leikkauspolitiikka myös vähentää kokonaiskysyntää ja siten pahentaa lamaa.

Sen vuoksi Suomen kuntavaaleilla on poikkeuksellisen suuri yleispoliittinen merkitys. Jatketaanko Suomessa leikkauspolitiikkaa ja köyhien kyykyttämistä edelleen. Onko Kreikan tie myös meidän tiemme.

SKP vaatii tekoja lähipalvelujen puolesta. SKP vaatii valtionapujen korotusta kuntien talousahdingon helpottamiseksi ja lähipalvelujen turvaamiseksi. On lopetettava palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen. SKP vaatii pääomatuloja kuntaverolle, nythän niistä ei makseta veroa kunnan kassaan lainkaan. Se tietäisi 1,5 miljardia euroa vuosittain kunnille lisää rahaa.

Pitääkö meidän kaikkien nykypolitiikkaan tyytymättömien jatkaa toimintaa vaalien jälkeenkin. Pitääkö meidän vaatia äänekkäämmin annettujen lupausten pitämistä. Pitääkö meidän muistuttaa päättäjiä, kuten Wall Streetillä viime syksynä, että "me olemme 99 prosenttia".

.

Estellen matka

Tämän aamun uutiset kertovat Estelle -laivan matkasta Israelin saartamaan Gazaan. Mukaan on noussut neljä kansanedustajaa solidaarisuusmatkaajien joukkoon. Yhtään suomalaista kansanedustajaa ei ole mukana, vaikka laiva lähtikin Suomesta ja kuljettaa mukanaan erilaisia avustustarvikkeita mm. sairaaloille.
Minusta tämä on hyvin kuvaavaa tämän hetkiselle  suomalaiselle politiikalle. Konsensus on mädättänyt suomalaisen hallitusvasemmiston. Ei pidä ihmetellä ollenkaan perussuomalaisten kannatuksen laajuutta, se on suora seuraus vasemmistolaisuuden alennustilasta Suomessa.
Vasemmistolaisuutta ei voi olla ilman solidaarisuutta työväen kansainväliselle taistelulle. Sen vuoksi on hyvin tuhoisaa Suomen hallitusvasemmiston asettuminen EU:n talouskurisopimuksen tueksi ja jatkuvien, rajujen leikkausten vaatiminen Kreikan ja muiden kriisimaiden budjetteihin,  sosiaaliturvaan ja työehtoihin. Se vahvistaa valtavirran ruokkimaa näkemystä kriisimaiden ihmisten kyvyttömyydestä hoitaa asioitaan. Se taas ruokkii kansallista ylpeyttä meillä: emme olekaan niin kuin nuo bublikaanit. Tuloksena on nationalismin nousu ja persujen kannatuksen kasvu.

Solidaarisuuden puuttuminen johtaa siihen, että olemme säkki päässä ja hyväksymme Suomessa Kataisen hallituksen kuntien valtionapujen leikkaukset kakistelematta. Vaikka se on osa samaa EU:n talouskurisopimuksen soveltamista, kuin Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa. Suomessa kunnat vastaavat lähipalvelujen järjestämisestä ja valtion tuen leikkaaminen johtaa myös palvelujen leikkaamiseen.
Siispä kun emme kykene olemaan solidaarisia kreikkalaisten taistelulle, emme kykene myöskään puolustamaan omia etujamme.
Tämän oman voimamme tuhoamisesta kantaa vastuun hallitusseikkailuun sotkeutunut vasemmisto.
Tässä tilanteessa joutuu SKP kapeilla hartioillaan yksin kannattelemaan Suomessa solidaarisuuden lippua ja vastustamaan EU:n leikkauspolitiikkaa. Vasemmalla ei ole nyt tungosta, tänne mahtuu. Tervetuloa muutkin yhteiseen kamppailuun Euroopan suunnasta.

Tulevaisuudesta on kysymys

Tulipa illalla käytyä paikallislehden järjestämässä vaalipaneelissa. Kahdeksan puolueen edustajan keskustelu oli vähän poukkoilevaa ja välillä ilmassa oli syyttelyn makua. Varsinkin terveyskeskuksen ulkoistamisesta saadut kokemukset kuumensivat tunteita. Voidaan päätellä, ettei operaatio kovin onnistunut ole ollut.
Oli mielenkiintoista kuulla sopimusta Attendon kanssa neuvotelleen virkamiehen kuvaus tilanteesta. Attendo ostaa virkalääkärit ja myy ne sitten kunnille ja vetää välistä voiton. Yhtiöllä on niin vahva asema Pohjois -Karjalassa, että se voi sanella jo nyt sopimusehdot kunnille halutessaan. Jos sopimukseen kirjataan, että terveyskeskuksessa tarvitaan vaikkapa neljä lääkäriä, niin sopimuksen toisessa kohdassa lukee, että sopimusta noudatetaan 55 prosenttisesti. Joten on aivan sopimuksen mukaista, jos nämä lääkärit ovat paikalla vain kolmena päivänä viikossa.
En saanut vastausta kysymykseeni, paljonko Coronaria Oy:lle maksettiin sopimuksen irtisanomisesta, vaikka paikalla oli varmasti ihmisiä, jotka tiesivät asian.

Niinpä juukalaisten kommunistien vaatimus terveyskeskuksen ulkoistamisen lopettamisesta on aivan oikeaan osunut. Olemme arvostelleet sitä alusta alkaen ja kirjoittaneet siitä Punaisissa Sanomissa pariinkin kertaan.

Enemmän olisi pitänyt tehdä, koska asian ympärillä vain jahkaillaan. Kunnankin pitäisi vähintään olla aloitteellisia valtiovaltaan päin ja vaatia muutosta lääkärifirmojen verotuskohteluun.
SKP on vaatinut pääomatulojen verotuksen kiristämistä, se vähentäisi firmojenkin mahdollisuutta ostaa lääkäreitä palvelukseensa, kuten nyt tapahtuu.
Vanhainkodin, hoivakodin rakentaminen tuli monessakin puhenvuorossa esiin, kun kysyttiin kiireellisintä investointia. Tosin kokoomuslainen kunnahallituksen edustaja ihmetteli rahan tärväämisen intoa. Hänen mukaansa pitää säästää. Ihmettelinkin mitä säästämistä on makuutta 60 hoidettavaa naapuripitäjissä ja maksaa rahat sinne.

Kunnan itsenäisyydestä käytiin sananvaihtoa. Minulle ainakin jäi sellainen vaikutelma, että kokoomus on valmis luistamaan tässä asiassa. Heille itsenäisyys ei ole hanakan puolustamisen asia, jo nyt pitäisi aloittaa neuvottelut Pielisjärven kunnan muodostamiseksi. Äänestäjien on hyvä tietää tämä.
Ilahduttavaa oli SDP:n selkeä itsenäisyyskanta ja perustelutkin olivat pätevät: niin turvataan lähipalvelujen saanti. Meillä kommunisteilla asiaan on selvä kanta: itsenäisyys turvaa meille parhaan mahdollisuuden järjestää lähipalvelut kuntoon. Emme halua minkään jättikunnan reuna-alueeksi.

Juuan kunnan tulevaisuudesta ei päästy keskustelemaan enempää. Ei tullut selvyyttä onko muilla puolueilla mitään ajatusta siitä, kuinka mennään eteenpäin.
Rehellisesti sanoen, paljon pitäisi meidän kuntalaisten  aktivoitua, ennenkuin lähipalvelut saadaan kuntoon ja itsenäisyys turvattua.

Juuan nokka nousuun

-->

Alla on tiivis Juuan vaaliohjelmamme . Jo sen pohjalta mielestäni voi hyvin ideoida, kuinka Juuan nokka saadaan nousuun. Ja kun kunnan johto lähtisi aktiivisesti ja mahdollisimman avoimesti hakemaan kaikkien kuntalaisten ideoita, niin tulos olisi vielä parempi.
Niiden toteuttamisessa ratkaisevaa on kuntalaisten oma aktiivisuus. Ei kannata jäädä odottelemaan  tapahtuuko mitään.

TEKOJA LÄHIPALVELUJEN PUOLESTA: Äänestä vastalause leikkauspolitiikalle
Maassamme käytetään terveydenhuoltoon rahaa vähemmän kuin rikkaissa länsimaissa keskimäärin. Silti hallitus karsii näitäkin menoja, mikä johtaa terveyserojen kasvuun.
Juuan väestö on ikääntynyttä, joten hyvälle perusterveydenhuollolle on suuri tarve. Sen kunnollinen järjestäminen tietää säästöä erikoissairaanhoidossa.

- Juuan terveyskeskuksen palvelujen ulkoistamisesta on luovuttava.

- Terveyskeskusmaksu on poistettava.

- Hoitotakuu on saatava toimimaan kaikissa terveyspalveluissa.

- Erikoissairaanhoito on siirrettävä vaaleilla valittavalle maakuntavaltuustolle, sitä ei saa alistaa yksityisille markkinoille.

Vanhuspalvelut kuntoon
Yhä useammat vanhukset on jätetty Suomessa omaisten avun varaan tai yksin, jopa suorastaan heitteille.
Vanhusten osuus Juuan väestöstä on Pohjois-Karjalan korkeimpia, hyvien vanhuspalvelujen järjestäminen on tärkeää. Vanhusten on saatava tarpeellinen hoito omassa kunnassa.

- Tarvitaan lisää kotiavustajia ja omaishoitajien tukea on lisättävä.

- Vanhuksia ei saa rahastaa tehostetussa palveluasumisessa ja eriarvoistaa palveluseteleillä.

- Myös vammaisten oikeus hyvään hoitoon on taattava.

- Kunnan on rakennettava vanhainkoti Juukaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointi turvattava
Lapsiköyhyys, nuorten mielenterveysongelmat, huostaanotot ja perheiden muut ongelmat ovat lisääntyneet yhtä jalkaa työttömyyden ja vanhempien uupumuksen kanssa. Lapsiperheet tarvitsevat lisää tukea, joka maksaa itse itsensä, kun huostaanotot vähenevät.

- On palautettava kotiapu lapsiperheille.

- Neuvolapalvelut ja kouluterveydenhoito on pantava kuntoon. Näin voidaan ongelmat ehkäistä ennakolta.

- Päivähoidon ryhmiä ei saa suurentaa

- On lopetettava sosiaalipalvelujen alibudjetointi.
Kunnan itsenäisyys on säilytettävä
Kokoomuksen johtama kuuden puolueen hallitus aikoo kävellä asukkaiden ja kuntien yli. Kuntauudistuksella aiotaan lopettaa suurin osa kunnista ja keskittää sosiaali- ja terveyspalvelut 25-37:lle ns. sote-alueelle.

Hallitus leikkaa kuluvalla vaalikaudella kuntien valtionapuja noin 4,5 miljardia euroa. Se merkitsee kunnallisten verojen ja maksujen korotuksia ja palvelujen leikkauksia. Korotukset kohdistuvat raskaimmin pienituloisiin.
SKP ei hyväksy kuntien valtionapujen leikkauksia eikä pienituloisten elinolojen heikentämistä. Leikkauksilla pyritään kuntien pakkoliitoksiin. Hallituksen ajamilla jättikunnilla ja sote-alueilla luodaan pohjaa palvelujen keskittämiselle ja yksityistämiselle.
SKP vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja puolustaa asukkaiden oikeutta kunnalliseen itsehallintoon.

Kuntaan on perustettava laajapohjainen työryhmä kokoamaan ja jatkokehittelemään kaikkia ideoita kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. Erityisesti tarvitaan uusiutuvan energian ja biokaasun käytön, sekä erilaisten ympäristöystävällisten tekniikoiden innovaatioita ja kehittelyä. Kunnan on siirryttävä käyttämään tietotekniikassa avointa, ilmaista lähdekoodia kalliiden kaupallisten ohjelmistojen sijaan.

Hallituksen pakko- ja leikkauslinjalle on vaihtoehto:

Juuka säilytetään itsenäisenä. Tämä turvaa parhaiten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja kunnallisen demokratian
On korotettava kuntien valtionapuja. Pääomatulojen kuntaverotus toisi kuntien kassaan 1,5 miljardia euroa lisää vuosittain. Näin voidaan asukkaiden lähipalvelut turvata.

SKP:n Juuan osasto

Vastalauseen paikka

Nämä kuntavaalit ovat yleispoliittisimmat pitkään aikaan. Äänestäjät voivat ottaa kantaa Kataisen hallituksen jättikuntahankkeeseen ja terveys- ja sosiaalipalvelujen laajempaan yksityistämiseen tähtäävään sote -aluehankkeeseen.
Äänestäjät voivat protestoida kuntien valtionapujen leikkauksiin ja koko markkinakuntaideoligiaa vastaan. Pienemmistä ongelmista puhumattakaan: hallitus leikkaa lapsilisiä ja opintotukea, mikä on vaiettu kokonaan.

90 -luvulla yksityistettiin merkittävä osa valtion omaisuutta. Meni Telelaitos, meni Neste ja Imatran Voima. Joitakin vuosia sitten Jaakko Kiander päätyi selvityksessään siihen, että valtio olisi saanut enemmän hyötyä yhtiöistään osinkojen kautta. Nyt on vuorossa kuntien omaisuuden ja toimintojen  hävittäminen. Kuntataloudessa pyörii vuosittain noin 40 miljardia euroa ja sehän kiinnostaa yksityistä bisnestä. EU:ssa valmistellaan direktiiviä, joka pakottaisi yhtiöittämään kuntien liikelaitokset.

Näiden markkina- ja bisneshankkeiden toteuttamiseen tarvitaan jättikuntia ja laajoja sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta -alueita. Siinä syyt Kataisen hallituksen kiireiseen kunta"uudistukseen". Hankkeen vauhdittamiseksi leikataan kunnilta varmuuden vuoksi valtion rahoitusta 4,5 miljardia euroa kuluvalla vaalikaudella.
Professori Kaarlo Tuori pitää tätä pakottamisena ja on huolissaan kunnallisen demokratian tulevaisuudesta näissä jättikunnissa.

Attendo Oy pyörittää Rääkkylässä pilottihanketta, jossa kunnan koko sosiaali- ja terveystoimi on ulkoistettu ensimmäisen kerran koko Suomessa. Attendo on hoitanut homman hyvin, asukkaat ovat tyytyväisiä ja samaa mallia aiotaan toteuttaa lehtitietojen mukaan Tohmajärvellä.
Attendolle on ulkoistettu tällä hetkellä myös Juuan terveyskeskuksen toiminta. Veikkaanpa, että yhtiötä kiinnostaa tavattomasti laajentaa toimintaa sosiaalipuolelle Juuassakin. Esimerkiksi tuleva hoivakoti, vanhainkoti saattaa olla tähtäimessä tässä vaiheessa.
Näin suuryhtiöt valmistelevat julkisten palvelujen kaappaamista voitontavoittelun välikappaleeksi yhä laajemmin. On vaarassa, että suurin osa julkisista terveys- ja sosiaalipalveluista joutuu ylikansallisten pääomasijoittajien haltuun. Verovaroista maksetut voitot karkaavat veroparatiiseihin verottajan ulottumattomiin.

Voimme arvailla, mitä sitten tapahtuu, kun kunnallinen osaaminen on rapautunut ja alalla toimii vain muutama suuri ylikansallinen yhtiö. Syntyykö silloin myyjän markkinat ja mitä palvelut sitten maksavat.
SKP on samaa mieltä ihmisten suuren enemmistön kanssa, että julkiset palvelut eivät kuulu bisneksen piiriin. Niitä pitää kehittää ja toteuttaa kunnan omana toimintana.

Palaneen käryä

Ilmassa on palaneen käryä. "Kyllä köyhillä on ystäviä", oli isävainaallani tapana sanoa aina vaalien alla. Niin on nytkin. Lähipalvelujen puolustajia löytyy laidasta laitaan. Niin puolueita kuin ehdokkaitakin.
Laidasta laitaan valtapuolueet ovat kuitenkin leikanneet valtion rahoitusta peruspalveluille hallituksessa ollessaan. Laidasta laitaan eduskuntapuolueet ovat monissa kunnanvaltuustoissa leikanneet lähipalveluja surutta.
Kataisen hallitus ajaa Suomeen jättikuntia ja laajoja sosiaali- ja terveyspalvelualueita, ns. sote -alueita.
Yle -uutisten mukaan Oulun seudulle kaavaillussa jättikunnassa on tarkoitus leikata lähipalveluja vaalien jälkeen. Elleivät nyt äänestäjät satu rankaisemaan kunnolla moisia suunnittelijoita.
Leikkausten lisäksi jättikunnissa ja sote -alueilla halutaan luoda laajemmat markkinat yksityiselle bisnekselle.
No entäs sitten? Hyvinhän se toimii Rääkkylässä Suomen ensimmäinen kokonaan yksityistetty sosiaali - ja terveyspalvelu. Asukkaat ovat ikionnellisia lehtitietojen mukaan. Samaa mallia jo suunnitellaan Tohmajärvelle.
Rääkkylän kokeilu on Attendo Oy:lle pilottihanke. Mallia on tarkoitus markkinoida muuallekin. Tottakai ylikansallinen suuryritys pystyy  halutessaan järjestämään palvelut hyvin tavoitellessaan markkinaosuuksia. Näinhän suurfirmat toimivat kaikkialla maailmassa.

Meidän verovaroilla palveluja maksavien kannalta on hyvä pohtia myös yksityistämisen välillisiä vaikutuksia.
- Kilpailutuksessa on tarjous- ja valvontarumba. Se lisää byrokratiaa.
- Julkisen puolen osaamisen rapautuessa syntyy myyjän markkinat. Mitä siitä seuraa?
- Yksityistä bisnestä ei kiinnosta ennaltaehkäisevä kansanterveystyö samalla tavalla,   kuin julkista. Esimerkiksi Juuan yksityistetyssä hammashoidossa ei kutsuta enää asukkaita terveystarkastukseen, kuten tapahtui ennen yksityistämistä.
- Ylikansalliset yritykset eivät maksa veroja Suomeen, vaan veroparatiiseihin.
- Rapautuuko demokratia, kun entistä enemmän päätöksiä siirtyy demokraattisen kontrollin ulottumattomiin liikesalaisuuteen vedoten. Esimerkkinä nyt vaikkapa Juuan kunnan ja Coronaria Oy:n kiistan sopiminen salaisesti.

Nämä nyt juolahtivat äkkiseltään mieleeni. Yksityistämisellä on tietysti vieläkin laajempia vaikutuksia koko pohjoismaiseen hyvinvointimalliin.  Siitä on kirjoittanut hyvin sosiaalipolitiikan professori Jari Heinonen Tampereelta.

Johtopäätöksenä sanoisin, että näissäkin vaaleissa kannattaa äänestää varman päälle.
Kommunistit ovat johdonmukaisesti lähipalvelujen puolesta leikkauspolitiikkaa ja yksityistämistä vastaan. Silloin äänesi ei mene hukkaan.